Johannes passiota on harjoiteltu yhtenä isona kuorona

March 28, 2023
Jaa tämä artikkeli

Oulun tuomiokirkon Kamarikuoro ja Tuomiokirkon Katedraalikuoro ovat tämän kevään ajaksi sulautuneet yhdeksi kuoroksi Henna-Mari Sivulan jäätyä virkavapaalle. Nyt kuoroja johtaa luonnollisesti kamarikuoron vetäjä Lauri-Kalle Kallunki, jonka johtamistyyli on tullut tutuksi Katedraalikuorollekin monien yhteistyöprojektien myötä.

Tuomiorkirkon Katedraalikuorossa laulava Linda Ahola ei ole huomannut suuria eroja kuorotoiminnassa aiempaan verrattuna. ”Kuorot ovat tehneet paljon yhteistyötä aiemmin, joten muutos ei ollut kovin suuri. Tietenki se on erona, että harjoitukset ovat nyt maanantaisin [kun Katedraalikuoro on tavallisesti harjoitellut torstaisin]."

"Toisaalta koen, että isona kuorona harjoittelu on hedelmällisempää teoksen esittämisen kannalta, kun kuulee lopullisen kokoonpanon ja kuoronkehityksen joka harjoituksissa.”


Aiemmin yhteisharjoituksia on ollut harvemmin, mutta nyt, kun niitä on viikoittain, on ollut helpompi tutustua myös sisarkuoron ”pulttikavereihin”. Vaikka 90-henkisen kuoron harjoituksissa keskitytään laulamiseen eikä aikaa juurikaan ole seurustelulle, on kuitenkin antoisaa laulaa toisten musiikin ystävien kanssa. Linda iloitsee kuoroharjoitusten hyvästä ilmapiiristä. ”Kamarikuoron kanssa on ollut mukava olla, ja meidät [katedraalikuorolaiset] on otettu hyvin vastaan. Oon saanut uusia kuorokavereita, joiden kanssa on jaettu laulamisen iloa ja oppimiskokemuksia”.

Myös Aholan puoliso Miikka laulaa Katedraalikuorossa. ”Eri stemmoissa laulaessahan ei oikein yhdessä olla kuoroiltojen aikana, mutta on kuitenkin huippua saada jakaa ajatuksia ja kuorokokemuksia puolison kanssa heti kotimatkalla. Mukava myös kun puoliso oikeesti ymmärtää, mitä tää harrastus merkitsee itselle, kun toinen kokee myös samoin!” Linda pohtii. Myös perheen perheen kuopus Livia, 4kk, on saanut osallistua harjoituksiin useaan otteeseen. ”On ihana, että kuoro suhtautuu hyväksyvästi siihen, että mulla on ollu vauva mukana, vaikka en ihan samalla tavalla pysty keskittymään harjoituksiin kuin ilman vauvaa.”

Kuorokauden tärkein teos, J. S. Bachin Johannes passio, esitetään yhdessä Oulun tuomiokirkon nimikkokuorojen sekä Leponiemen kapellin kanssa. Teoksen työstäminen aloitettiin jo viime keväänä, ja kuulijat saivatkin siitä pientä esimakua pääsiäiskonsertissa vuosi sitten: ohjelmistoon kuuluivat passion alkukuoro, Herr, unser Herrscher, osa 39, Ruht wohl sekä koraali 40, Ach Herr, lass dein lieb Engelein. Nyt passio kuullaan kokonaisuudessaan 1. 4. Rovaniemen kirkossa, ja seuraavana päivänä Oulun Tuomiokirkossa.

Konserttiviikko on intensiivinen, sillä orkesterin kanssa harjoituksia on kahtena päivänä ennen konsertteja. ”Vaikka passion esittäminen on kuorokevään kohokohta, konserttiviikonlopusta tulee varmaan aika rankka pienen vauvan kanssa”, Linda pohtii. Haastatteluhetkellä hän ei vielä tiedä pääsystä molempiin konserttihin, koska vauvalle pitäisi järjestää hoitaja. ”Toisaalta oon tyytyväinen, jos pääsen esittämään passiota ainakin täällä Oulussa.”

Sopraanoa laulava Linda odottaa sitä, että pääsee antamaan itsestä parasta muun kuoron ja orkesterin kanssa.

”Odotan myös sitä, miltä laulu tuntuu omassa kehossa. Se tuo itselle erityisen paljon, kun musiikki vaan virtaa kehossa ja ite elän sitä musiikkia. Koen sen tosi voimannuttavana!”

Teksti on julkaistu myös Rauhan Tervehdyksessä lyhennettynä
Kuvat: Katariina Ylimäki


Teksti: Linnea Takkinen
Haastattelu on tehty maaliskuun alussa