Monen kristityn pääsiäisperinteisiin kuuluu kirkkomusiikin kuunteleminen, eikä vähimpänä J.S.Bachin passiot. Palmusunnuntaina 29.3. Oulun tuomiokirkossa on mahdollista kuulla säveltäjän massiivinen teos, Matteus-passio. Teoksen ytimenä on Kristuksen ristiinnaulitseminen, jota kuvaillaan kahden orkesterin, solistien ja kahden kuoron keinoin.
Kuorossa tenoria laulava Paulus Sipilälle Matteus-passio on läpeensä tuttu, sillä tuleva esiintyminen on hänelle neljäs.
-Stemmat ja passion osat osaan jo ulkoa. Ne ovat aika hyvin kropassa ja alitajunnassa, joten ei tarvitse miettiä, kun musiikki vaan tulee. Tukeudun kuitenkin nuotteihin, jotta pysyn teoksessa mukana, kertoo 35-vuotias arkkitehti ja laulaja.
Bachin aikana kuorot ja orkesterit olivat nykyisiä pienempiä. Jokainen kuorolainen ja soittaja kantoi suurta vastuuta, kun soolo-osuuksia jaettiin myös näille - ei vain solisteille. Säveltäjä antaa teoksessaan äänen esimerkiksi Jeesukselle, Pietarille, Juudakselle, opetuslapsille, väärille todistajille, palvelustytöille ja Pilatukselle vaimoineen. Evankelista toimii tarinan kertojana.
Sipilä laulaa kuorostemmojensa lisäksi Pontius Pilatuksen osat konsertissa. Kuorolaisten soolo-osuudet ovat lyhyitä ja tulevat keskellä teosta resitatiiveina eli puhelauluna.
-Pilatus on kirjoitettu bassostemmalle, mutta oma ääniala on sen verran laaja, ettei se aiheuta hankaluuksia. Pitää vain olla valmiina menemään alemmas kuin tenoristemmassa, pohtii Sipilä. Pilatuksen rooli on merkittävä teoksen juonen kannalta.
-Hän on järjen ääni, joka Rooman keisarin virkamiehenä on vastentahtoisesti joutunut tapahtumiin mukaan ja joka yrittää tyynnytellä kansanjoukkoja, Sipilä luonnehtii.
-Kun Pilatus ei saa kuulusteluista huolimatta selkeää perustelua Jeesuksen ristiinnaulitsemiselle, hän laittaa Jeesuksen vapauttamisen vaihtoehdoksi murhamiehen, Barabbaan, ajatellen, että kansa haluaisi vapauttaa mieluummin Jeesuksen. Kun kansa vaatiikin Barabbasta vapaaksi, Pilatus pesee kätensä aiheesta ja jää pettymyksen ja vihan tunteisiin, Sipilä analysoi.
-Pilatukseen on helppo eläytyä, hän ei ole ehkä se värikkäin persoona tässä tarinassa, joten minun ei tarvitse olla ylidramaattinen.
Ihan kenelle tahansa soolo-osuuksia ei jaeta, ja Sipilällä onkin takanaan useiden mestarikurssien ja laulukokoonpanojen lisäksi yhdeksän vuoden opinnot Oulun konservatoriolla. Hän aloitti laulamisen Kokkolassa pedi- eli harjoitusoppilaana. Sipilän oma ääniala on harvinainen kontratenori.
-Se on miesääni, joka käyttää pääasiassa päärekisteriä laulussa ja pyörii samoissa äänialoissa kuin naisten äänialat, laulaja selventää.
Kontratenorin ääniala iskostui jo lapsena Sipilän mieleen.
-Muistan, kun kotona kuului Matteus-passio radiosta, sieltä on jo jäänyt mieleen kontratenoriäänellä lauletut osuudet. Se poikkesi jotenkin muista äänialoista ja siinä oli jokin ylimaallinen tunnelma, mikä kiehtoi, hän pohtii.
Evankelista Matteuksen tekstin pohjalta kirjoitetussa passiossa on 78 osaa, ja se on jaettu kahteen suureen kokonaisuuteen. Ensimmäinen osa käsittelee tekstejä ennen Jeesuksen kiinni ottamista. Sen osan lopputapahtumat sijaitsevat puutarhassa, jossa Jeesus vangitaan. Toisessa osassa Jeesus viedään ylipappi Kaifaan luo, ja ylipapit yrittävät löytää perusteita Jeesuksen surmaamiseksi. Jeesus lopulta ristiinnaulitaan, ja teos päättyy Jeesuksen hautaamiseen.
Ensikertalaiselle kuulijalle teos saattaa vaikuttaa pitkäveteiseltä pitkine aarioineen. Suomennoksen seuraaminen avaa teosta paljon, ja juonenkäänteet ja aarioiden sanoma yhdistettynä sävelkulkuihin antavat ymmärrystä evankeliumin sanomasta.
-Kun ensimmäistä kertaa kävin teosta läpi, se tuntui kauhean pitkältä, ja ehkä silloin teoksessa oli jokin inhokkiosakin, Sipilä muistelee. Nykyään eri osat puhuttelevat eri aikoina häntä.
-Esimerkiksi erittäin lempeä osa 58 Aus Liebe –sopraanoaaria huilusoolon säestämänä keskellä kiihkeimpiä ristiinnaulitse -kuoron vaatimuksia on puhutteleva. Aus Liebe will mein Heiland sterben, Rakkaudesta Vapahtajani tahtoo kuolla, -aarian sanoma on Jeesuksen kuoleminen tavallisen ihmisen puolesta, tuhon ja tuomion poistamiseksi. Aarioissa eli pitkissä yksinlauluissa samaa sanomaa toistetaan useita kertoja, joten kuulijalla on mahdollisuus syventyä mietiskelemään omaa itseään.
-Teoksen osat vaikuttavat toisiinsa: yksittäin jokin aaria on vähän pitkä, mutta kontekstissaan se toimii paljon paremmin. Ehkä aarioiden kautta passiosta saa eniten irti. Silloin tunteet pääsevät valloilleen, pohtii Sipilä.
-Alku- ja loppukuoro ovat myös tosi liikuttavia. Ne ovat kuin suuren kirjan kannet, jotka sitovat kolmituntisen teoksen yhdeksi kokonaisuudeksi.
Bach on käyttänyt musiikkia taidokkaasti tekstin sanoman ilmaisemiseen. Tästä esimerkkinä Sipilä mainitsee resitatiivit, joissa Jeesus laulaa. Yleensä resitatiiveissa säestää vain continuo, eli cembalo tai urut sekä sello, mutta Jeesuksen laulaessa continuossa on mukana muitakin jousisoittimia.
-Jeesukselle tulee hieno orkesterikruunu päälle, mikä lisää hänen ylväyttään ja voimaansa. Toisaalta musiikkia voi käyttää myös painostavan tunnelman lisäämiseen, mistä esimerkkinä Jeesuksen kuulusteluita kuvaavan tenoriresitatiivin 40 Mein Jesus schweigt, Jeesukseni vaikenee, Sipilä kuvailee.
Bach on myös mestari vaihtamaan tunnelmaa toiseen.
-Ensin syljetään ja sen jälkeen tulee maailman lempein koraali, kuvailee Sipilä. Koraali 54, Oi pää niin haavoitettu verissään, tuskissaan, tuo empaattisuutta ja inhimillisyyttä kaiken sylkemisen ja lyömisen jälkeen.
-Teoksessa on myös tosi rumia kohtia. Esimerkiksi se, kun Jeesus vangitaan ensimmäisen osan lopulla, alkaa ukkonen ja salamointi ja Helvetin tuliset kuilut aukeavat. Se ei ole nättiä musiikkia.
Sipilän mukaan Matteus-passio barokin keskeisin teos vokaalimusiikin puolella, Sipilä tiivistää. Hän vinkkaa, että teos kannattaa ottaa matkana, joka vie kuulijan pääsiäisen ajan tapahtumiin, ja jolloin saa olla omien ajatustensa ja tuntemustensa kanssa. Konserttia hän odottaa luottavaisin mielin.
-Ollaan valmistauduttu hyvin, joten odotan, että pääsen nautiskelemaan teoksesta. Meillä on vain yksi esiintyminen, joten otetaan kaikki ilo irti!
Teksti: Linnea Takkinen
Kuva: haastateltavalta
Teksti on julkaistu lyhennettynä Rauhan Tervehdyksessä 12.3.2026
